keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joulun menoa

No siinä se sitten meni, se joulu. En muuten vieläkään ehtinyt/päässyt Brinkkalan talon parvekkeen alle joulurauhanjulistusta kuulemaan. Yllättäen ei edes harmita.

Koska vietimme oikeasti ensimmäistä joulua vain meidän perheen kesken, niin sovimme jo hyvissä ajoin, että tehdään niin kuin meitä sattuu huvittamaan ja jaksattamaan. Eli jos koko perhe nukkuu jouluaattona lähemmäs kymmentä ja Turkuun menevässä bussissa olisi pitänyt olla heräämisestä alta tunnin päästä, niin yhtälö on meillä täysin mahdoton. Ja kuten mieheni totesi, niin tv:stä joulurauhanjulistus  näkyy joka tapauksessa paremmin kuin jokirannan viimeisestä rivistä. 

Sain kuitenkin laatikot tehdyksi. Se on oikeastaan ihan hauskaa. Joskin perunalaatikko lähti lapasesta, vispilästä ja paistoastiastaan, mutta mitäs siitä sitten. Tosin se helkatin perunaliisteri oli kohtalaisen rasittavaa pestävää keittiön seinästä, hellasta, lattialta ja vaatteista, vispilän osista ja uunin pohjasta, mutta pääasia lienee, että siitä nyt jäi ihan hyvä määrä syötävääkin. Mutta kätevänä emäntänä en sentään keittänyt kastiketta hellalle kuten viime vuonna ja josta neiti jaksaa edelleen muistuttaa.

Muutenkin otimme käyttöön Heli Laaksosen hyvän joulun vieton ohjeet. Emme nyt ihan patjaa raahanneet olkkarin lattialle, mutta ison peiton kuitenkin. Siihen tuli sitten meidän joulupesä. Siinä ollen jaettiin lahjat, natustettin vihreitä marmeladikuulia ja suklaata. Pelattiin ekat yhteiset pelit ja avattiin lahjaksi saadut kirjat ja lehdet. Luulen siivoavani joulupesän huomenna pois. En tosin ole ihan varma, koska tämä olotila, jossa ei ole pakkoa mihinkään, on aika mukava.

En muista, koska olisin viimeksi ollut näin...vapaa....levollinen...jotain, niin sisäisistä kuin ulkoisistakin vaatimuksista. Etenkin niistä pään sisäisistä äänistä, jotka hokevat, että "ei näin" tai "älä" tai " jouluna pitää". Se on jokseenkin outo ja vieras tunne tai olotila, mutta ei tunnu pahalta. Tottahan toki asiassa on mukana ihmisen normaalit "velvoitteet"; talossa asuu lapsi, joka on komennettava nukkumaan  ja jolle on laitettava ruokaa jne. mutta se komentelija päästäni lienee lähtenyt myös joululomalle. No, en tosin usko, että se lomailee kovinkaan kauaa, mutta jos nauttisin tästä niin kauan kuin se on mahdollista.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti